{"id":6773,"date":"2016-07-31T08:50:28","date_gmt":"2016-07-31T12:50:28","guid":{"rendered":"http:\/\/www.globalcrisisnow.org\/?page_id=6773"},"modified":"2017-12-25T14:59:44","modified_gmt":"2017-12-25T18:59:44","slug":"ilmastonmuutosblogi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/ilmastonmuutosblogi\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutosblogi"},"content":{"rendered":"<hr  class=\"x-gap\" style=\"margin: -1.1em 0 0 0;\">\n<h4>Ihanaa joulua \u2013 kohtuudella!<\/h4>\n<p><em>by Sari Siitonen 18.12.2018<\/em><\/p>\n<div id=\"attachment_7191\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-7191\" loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/sari_siitonen.jpg\" alt=\"Sari Siitonen\" width=\"300\" height=\"228\" class=\"size-full wp-image-7191\" srcset=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/sari_siitonen.jpg 484w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/sari_siitonen-300x228.jpg 300w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/sari_siitonen-100x76.jpg 100w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><p id=\"caption-attachment-7191\" class=\"wp-caption-text\">Sari Siitonen<\/p><\/div>\n<strong>Sari Siitosella on yli 20 vuoden kokemus energia-alalta. Sari on ty\u00f6skennellyt aiemmin Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitossa (EK), Gasumilla ja P\u00f6yryll\u00e4. Koulutukseltaan Sari on Tekniikan tohtori Aalto-yliopistosta ja Executive MBA Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kauppakorkeakoulusta.<\/strong><\/p>\n<p>Joulu on ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden aikaa: ruokap\u00f6yd\u00e4t notkuvat herkuista ja kuustenaluset t\u00e4yttyv\u00e4t lahjak\u00e4\u00e4r\u00f6ist\u00e4. On mukavaa tavata yst\u00e4vi\u00e4 ja sukulaisia ja rauhoittua hetkeksi ennen uuden vuoden mukanaan tuomia kiireit\u00e4.<br \/>\nT\u00e4ll\u00e4 viikolla tehd\u00e4\u00e4n paljon hankintoja: ostetaan kynttil\u00f6it\u00e4, ruokaa ja lahjoja. Jokaisen hankinnan yhteydess\u00e4 teemme erilaisia valintoja. Usein mietimme, mik\u00e4 ilahduttaisi lahjan saajaa ja paljonko rahaa olemme joulun viettoon valmiita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta voisimmeko t\u00e4n\u00e4 jouluna uhrata my\u00f6s muutaman ajatuksen hankintojemme ilmastovaikutuksille? Mit\u00e4 oikeastaan tarvitsemme oikeanlaisen joulutunnelman luomiseksi?<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen tulee valo. Pihoilla loistavat jouluvalot tuovat iloa keskelle vuoden pimeint\u00e4 aikaa. Suurin osa myynniss\u00e4 olevista valosarjoista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 onneksi olevan LEDej\u00e4, jotka kuluttavat murto-osan vanhojen valosarjojen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 s\u00e4hk\u00f6st\u00e4. Kynttil\u00f6ist\u00e4 esimerkiksi <a href=\"http:\/\/www.havi.fi\/ymparisto\/tuotesertifikaatit\/\" rel=\"noopener\" target=\"_blank\">Havin Joutsenmerkittyjen kruunu- ja antiikkikynttil\u00f6iden<\/a> ilmastokuormitus on v\u00e4h\u00e4inen, ja tuikkukynttil\u00f6iden metallikuoret voidaan kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 viem\u00e4ll\u00e4 ne metallinker\u00e4yspisteeseen.<\/p>\n<p>Joulukuusi ja -kukat tuovat joulun tuoksun. L\u00e4himets\u00e4n harvennuskuusi on parempi vaihtoehto kuin kaukaa tuotu viljelty kuusi. N\u00e4in talviaikaan kukkien kasvattaminen kasvihuoneissa vaatii paljon valoa ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4. Mik\u00e4li mahdollista, kannattaa kukat hankkia sellaiselta kasvihuoneelta, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n energiatehokkaita LEDej\u00e4 ja uusiutuvaa energiaa. Joulukoristeiden riisumisen j\u00e4lkeen kuusen voi polttaa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 energiaksi. Kuihtuneet kukat voidaan laittaa kompostiin tai bioj\u00e4tteisiin.<\/p>\n<p>Jouluna saa y\u00f6ll\u00e4kin sy\u00f6d\u00e4. Paras tapa pienent\u00e4\u00e4 jouluruuan aiheuttamaa hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 on hankkia ruokaa vain sen verran, kuin sit\u00e4 joulunpyhin\u00e4 kuluu. Ehk\u00e4 nelihenkinen perhe ei sittenk\u00e4\u00e4n tarvitse kymmenkiloista kinkkua, kalap\u00f6yt\u00e4\u00e4, juustolajitelmaa, joulutorttuja, iso\u00e4idin perinteist\u00e4 hedelm\u00e4kakkua, suklaata\u2026 Parempi hankkia v\u00e4hemm\u00e4n juuri niit\u00e4 ruokia, joista eniten pit\u00e4\u00e4. Kaikki joulun j\u00e4lkeen hukkaan heitett\u00e4v\u00e4 ruoka on tuotettu, kuljetettu, varastoitu ja valmistettu t\u00e4ysin turhaan. Perinteisist\u00e4 jouluruuista laatikot ja rosolli valmistetaan juureksista, joiden <a href=\"https:\/\/ilmasto-opas.fi\/fi\/ilmastonmuutos\/hillinta\/-\/artikkeli\/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655\/ilmastomyotainen-ruoka.html\" rel=\"noopener\" target=\"_blank\">ilmastovaikutus <\/a>on v\u00e4h\u00e4inen. My\u00f6s kalaherkuista voi nauttia kohtuullisen hyv\u00e4ll\u00e4 omalla tunnolla. Riisipuuron, kinkun ja juustojen ilmastokuormitus on jo paljon suurempi. Mik\u00e4li joulup\u00f6yt\u00e4\u00e4n haluaa kattaa liharuokaa, on kotimainen riista hyv\u00e4 vaihtoehto. Jos joulu ei kuitenkaan tunnu joululta ilman kinkkua, kannattaa kinkun paistinrasva kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 osallistumalla toista kertaa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n <a href=\"http:\/\/www.kinkkutemppu.fi\/\" rel=\"noopener\" target=\"_blank\">Kinkkutemppuun<\/a>. Kierr\u00e4tetyst\u00e4 paistinrasvasta valmistetaan uusiutuvaa dieseli\u00e4, ja Kinkkutempun tuotolla avustetaan v\u00e4h\u00e4varaisia perheit\u00e4.<\/p>\n<p>Joululahjoja on mukava antaa. Joskus on vaikeaa keksi\u00e4 sopivaa lahjaa ja houkuttelisi ostaa vain nopeasti jotakin. Turhaa tavaraa kannattaa kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, ja esimerkiksi lahjakortti hierontaan tai johonkin tapahtumaan, yhteinen kahvihetki tai elokuvailta voisi olla parempi lahjaidea. Ihmist\u00e4, jolla on jo kaikkea, voi ilahduttaa my\u00f6s <a href=\"https:\/\/www.toisenlainenlahja.fi\/\" rel=\"noopener\" target=\"_blank\">Toisenlainen Lahja<\/a>, vaikkapa koulutusstipendi kehitysmaan tyt\u00f6lle.<\/p>\n<p>Jos joulukiireiden keskell\u00e4 jaksaa pohtia ja ennen kaikkea tehd\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 kulutusvalintoja, sekoittuu jouluiloon my\u00f6s ilo hyvist\u00e4 ilmastoteoista.<\/p>\n<p>Rauhallista joulua ja kaikkea hyv\u00e4\u00e4 tulevalle vuodelle, 2018!<\/p>\n<h4>Hangon Rotaryt allekirjoittavat kansalaisen ilmastolupauksen<\/h4>\n<p><em>Video by Ari Heinila<\/em><\/p>\n<p><iframe width=\"560\" height=\"632\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/_SCZsj2wdgM?rel=0\" frameborder=\"0\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<h4>Kansalaiset ratkaisevat ilmaston kohtalon<\/h4>\n<p>11.04.2017 Timo Tyrv\u00e4inen, p\u00e4\u00e4ekonomisti, Climate Leadership Council<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Timo-Tyrvainen_kasvokuva_round_sml-300x300.png\" alt=\"\" width=\"250\" height=\"250\" class=\"alignleft size-medium wp-image-6956\" srcset=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Timo-Tyrvainen_kasvokuva_round_sml-300x300.png 300w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Timo-Tyrvainen_kasvokuva_round_sml-150x150.png 150w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Timo-Tyrvainen_kasvokuva_round_sml-768x768.png 768w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Timo-Tyrvainen_kasvokuva_round_sml-100x100.png 100w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Timo-Tyrvainen_kasvokuva_round_sml.png 800w\" sizes=\"auto, (max-width: 250px) 100vw, 250px\" \/><em><strong>Tohtori Timo Tyrv\u00e4inen on Climate Leadership Councilin (<a href=\"http:\/\/clc.fi\" target=\"_blank\">clc.fi<\/a>) p\u00e4\u00e4ekonomisti ja Aktia pankin entinen p\u00e4\u00e4ekonomisti. H\u00e4n on my\u00f6s Myrskyvaroitus ry:n (<a href=\"http:\/\/myrskyvaroitus.fi\" target=\"_blank\">myrskyvaroitus.fi<\/a>) hallituksen puheenjohtaja. Blogi on julkaistu Sitra.fi blogissa 11.4.2017<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Pariisin ilmastosopimus ei pelastanut maailmaa, mutta se pelasti mahdollisuuden maailman pelastamiseen. Ilmastotoimia pit\u00e4\u00e4 vahvistaa ja nopeuttaa, ja hallitukset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t t\u00e4lle prosessille pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka heijastuvat yritysten strategiaratkaisuihin. Kansalaiset ratkaisevat ilmaston kohtalon sek\u00e4 pelastusprosessiin osallistuneiden ja osallistumattomien yritysten ja poliitikkojen menestyksen kulutusvalinnoillaan ja \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Regulaatiolla on oma roolinsa<\/strong><\/p>\n<p>Pariisin ilmastotavoitteen toteuttamisessa regulaatiolla on oma roolinsa. Vaikka markkinahenkiset toimijat n\u00e4kev\u00e4t regulaation ruokkivan tehottomuutta jokseenkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti, kirjoitti klassisen taloustieteen is\u00e4 Adam Smith jo yli 200 vuotta sitten, ett\u00e4 markkinoiden toimivuus edellytt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Sen yksi t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa, ettei liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voi menesty\u00e4 petoksella.<\/p>\n<blockquote  class=\"x-blockquote center-text\" >&#8220;V\u00e4h\u00e4hiilisyyteen matkalla olevassa maailmantaloudessa huijareita ovat ne, jotka taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 tavoitellessaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ilmakeh\u00e4\u00e4 ilmaisena kaatopaikkana.&#8221;<\/blockquote>\n<p>P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 koskeva regulaatio kohdistuu yrityksiin. Ja jokseenkin kaiken yritystoiminnan viimek\u00e4tinen asiakas on kansalainen, kuluttaja. Yritykset tuottavat sellaisia hy\u00f6dykkeit\u00e4 ja ratkaisuja, joiden menekkiin ne uskovat. Niinp\u00e4 tutkimusta, tuotekehittely\u00e4 ja investointeja koskevat strategiset ratkaisut perustuvat kuluttajak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 koskeviin ennusteisiin. Niiss\u00e4 ilmastotietoisuus on vahvasti l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n<p>Jos ison hiilijalanj\u00e4ljen tuotteiden hinta kallistuu hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen hinnoittelun seurauksena, kuluttaja etsii edullisempaa vaihtoehtoa. Kun kysynt\u00e4 siirtyy v\u00e4h\u00e4hiilisiin tuotteisiin, yritykset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t niiden tarjontaa vahvistamalla energiatehokkuutta, siirtym\u00e4ll\u00e4 puhtaaseen energiaan ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pienemm\u00e4n hiilijalanj\u00e4ljen raaka-aineita ja v\u00e4lituotteita.<\/p>\n<p>Viime vuosina p\u00e4\u00e4st\u00f6kehitys on ollut odotettua my\u00f6nteisempi. Vaikka maailmantalous kasvoi 2013\u201315 yli kymmenen prosenttia, fossiilienergiap\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei noussut. Pariisin ilmastosopimus syntyi joulukuussa 2015, joten t\u00e4m\u00e4 my\u00f6nteinen kehitys toteutui ilman poliittista ohjausta. Kehittyneiss\u00e4 maissa pelintekij\u00f6in\u00e4 olivat yksityisen sektorin toimijat, Kiinassa valtiovalta<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 talouskasvu ei siis v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4en, p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen ei edellyt\u00e4 talouskasvun pys\u00e4htymist\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Mist\u00e4 hinta hiilelle?<\/strong><\/p>\n<p>Ilmaston l\u00e4mpenemisen rajoittaminen alle kahteen asteeseen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yli kaksi kolmasosaa tunnetuista fossiilisen energian varannoista j\u00e4tet\u00e4\u00e4n maahan. Globaali hiilivero olisi tehokkain tapa hoitaa asia markkinaehtoisesti. Riitt\u00e4v\u00e4n korkea ja ajan my\u00f6t\u00e4 nouseva hiilivero tekisi hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen supistamisesta ainoan liiketaloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4n toimintastrategian.<\/p>\n<p>Valitettavasti globaali hiilivero ei ole realismia. Yhdysvalloissa ollaan vihamielisi\u00e4 jokaista uutta veroa kohtaan ja EU:n jokainen j\u00e4senmaa haluaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse omista veroistaan. Pariisin sopimuksen j\u00e4lkeen alueelliset hinnoittelumallit ovat silti levinneet ja p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaa on kehitetty suuntaan, jossa sen vaikutus muistuttaa hiiliveroa.<\/p>\n<blockquote  class=\"x-blockquote center-text\" >&#8220;Kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ille tarvitaan hinta, mutta miten se synnytet\u00e4\u00e4n, on toinen asia.&#8221;<\/blockquote>\n<p>Kun yh\u00e4 useammat sijoittajat irtautuvat hiiliriskeist\u00e4, fossiilienergiasta el\u00e4vien yritysten rahoitus kiristyy. Kun sijoitusp\u00e4\u00e4oma hakee uutta kotia, puhtaita ratkaisuja kehitt\u00e4vien yritysten tutkimus- ja investointimahdollisuudet paranevat. Uusiutuviin energiamuotoihin liittyv\u00e4n teknologian kehitys vauhdittuu entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Pariisin ilmastosopimus oli signaali, ett\u00e4 maailman maat haluavat pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen. Se v\u00e4hensi puhtaaseen tuotantoon liittyv\u00e4n kehitysty\u00f6n ja sijoitustoiminnan ep\u00e4varmuuksia. Fossiilisista polttoaineista irrottautumista helpottaa aurinko- ja tuulis\u00e4hk\u00f6n nopea halpeneminen. T\u00e4m\u00e4n trendin jatkumisesta ei ole pienint\u00e4 ep\u00e4ilyst\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Kuluttaja on kukkulan kuningas<\/strong><\/p>\n<p>Viime k\u00e4dess\u00e4 ilmaston kohtalon ratkaisevat kansalaiset. Siksi Myrskyvaroitus \u2013 Storm Warning ry lanseerasi runsas vuosi sitten kansalaisen ilmastolupauksen, josta kehittelemme YK:n kanssa globaalia formaattia. Ilmastolupauksen sivustolla oleva laskuri auttaa kansalaista oivaltamaan, miten h\u00e4n voi pienent\u00e4\u00e4 omaa hiilijalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kuluttajana kansalainen on kukkulan kuningas \u2013 my\u00f6s ilmastoasioissa. Ja \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n\u00e4 h\u00e4n voi ohjeistaa valtiovallan tukemaan ilmastomy\u00f6nteist\u00e4 regulaatiota sek\u00e4 kansallisesti ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n<blockquote  class=\"x-blockquote center-text\" >&#8220;V\u00e4ite, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitseminen on kallista, on vanhaa maailmaa.&#8221;<\/blockquote>\n<p>Teknologian kehitys on tehnyt ilmastonmuutoksen hillitsemisest\u00e4 vuosi vuodelta halvempaa. Yh\u00e4 useammat yritykset ja sijoittajat n\u00e4kev\u00e4tkin siin\u00e4 uuden taloudellisen dynamiikan l\u00e4hteen. Suomeen perustettu Climate Leadership Council on vahva todiste t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka ilmastonmuutoksessa ei ole voittajia, sen hillitseminen voi tuottaa suuria taloudellisia menestystarinoita. Oivallettakoon t\u00e4m\u00e4 my\u00f6s sata vuotiasta itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n juhlivassa Suomessa.<\/p>\n<h4>Timo Tyrv\u00e4inen: &#8220;Ilmasto voi pelastua tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6saineistoa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4&#8221;<\/h4>\n<p>10.4.2017 Timo Tyrv\u00e4inen, p\u00e4\u00e4ekonomisti, Climate Leadership Council<\/p>\n<div id=\"attachment_6943\" style=\"width: 360px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-6943\" loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Timo-Tyrv\u00e4inen-by-Pekka-Karhunen.jpg\" alt=\"Timo Tyrv\u00e4inen, Kuva Pekka Karhunen\" width=\"350\" height=\"262\" class=\"size-full wp-image-6943\" srcset=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Timo-Tyrv\u00e4inen-by-Pekka-Karhunen.jpg 767w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Timo-Tyrv\u00e4inen-by-Pekka-Karhunen-300x225.jpg 300w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Timo-Tyrv\u00e4inen-by-Pekka-Karhunen-100x75.jpg 100w\" sizes=\"auto, (max-width: 350px) 100vw, 350px\" \/><p id=\"caption-attachment-6943\" class=\"wp-caption-text\">Timo Tyrv\u00e4inen. Kuva: Pekka Karhunen<\/p><\/div><em><strong>Tohtori Timo Tyrv\u00e4inen on Climate Leadership Councilin (<a href=\"http:\/\/clc.fi\" target=\"_blank\">clc.fi<\/a>) p\u00e4\u00e4ekonomisti ja Aktia pankin entinen p\u00e4\u00e4ekonomisti. H\u00e4n on my\u00f6s Myrskyvaroitus ry:n (<a href=\"http:\/\/myrskyvaroitus.fi\" target=\"_blank\">myrskyvaroitus.fi<\/a>) hallituksen puheenjohtaja. Blogi on julkaistu Kauppalehdess\u00e4 10.4.2017<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Jotta markkinat voisivat toimia tehokkaasti, niill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ollakattava tieto yrityksiin, toimialoihin ja alueisiin kohdistuvista ilmastoriskeist\u00e4, kirjoittaa Timo Tyrv\u00e4inen.<\/p>\n<p>Financial Stability Board (FSB) perustettiin 2009 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n rahoitusmarkkinoiden vakautta. Mukana ovat G-20 -maat ja t\u00e4rkeimm\u00e4t kansainv\u00e4liset j\u00e4rjest\u00f6t (IMF, Maailmanpankki, OECD, BIS, EKP ja EU-komissio). Runsas vuosi sitten G-20 -valtiovarainministerit kehottivat FSB:t\u00e4 kartoittamaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia vakausriskej\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<br \/>\nMichael Bloombergin johtama ty\u00f6ryhm\u00e4 julkisti joulukuussa 2016 suosituksen yritysten tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6saineiston laajentamisesta. Jotta markkinat voisivat toimia tehokkaasti, niill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla kattava tieto yrityksiin, toimialoihin ja alueisiin kohdistuvista ilmastoriskeist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tietoa tarvitsevat sijoittajat, luotottajat, vakuuttajat, luottoluokittajat, markkina-analyytikot, sijoitusneuvojat, p\u00f6rssikeskukset ja viranomaiset.<\/p>\n<p>Vaikka monet yritykset jo kertovat omasta hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4\u00e4n, suurin osa strategisesti t\u00e4rkeist\u00e4 ilmastokysymyksist\u00e4 j\u00e4\u00e4 pimentoon. Miten yrityksess\u00e4 arvioidaan ilmastomuutokseen liittyvi\u00e4 riskej\u00e4 ja mahdollisuuksia?<\/p>\n<p>Yrityksen markkina-arvoon ja luottokelpoisuuteen vaikuttaa paitsi riskej\u00e4 ja mahdollisuuksia koskeva ymm\u00e4rrys, my\u00f6s se miten ilmastoanalyysi v\u00e4littyy strategiaan ja investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n<p>N\u00e4it\u00e4 prosesseja koskevan tiedon puute lis\u00e4\u00e4 vakavien hinnoittelu- ja investointivirheiden vaaraa. Niist\u00e4 aiheutuva vakausriski vertautuu Yhdysvaltain asuntolainamarkkinan hinnoitteluvirheisiin, jotka suistivat maailman finanssikriisiin.<\/p>\n<p>Kun maailma siirtyy v\u00e4h\u00e4hiiliseen talouteen, edess\u00e4 on politiikan ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muuttumisesta syntyvi\u00e4 riskej\u00e4, teknologiavalintoihin liittyvi\u00e4 riskej\u00e4 sek\u00e4 markkina- ja maineriskej\u00e4.<\/p>\n<p>Markkina muuttuu, kun paitsi yritysten my\u00f6s kansalaisten ilmastotietoisuus syvenee. Suuret p\u00e4\u00e4st\u00f6t tai niist\u00e4 annettu v\u00e4\u00e4r\u00e4 tieto vaarantavat yrityksen ja sen tuotteiden imagon.<\/p>\n<p>Vaikka yritysten hiiliriskien keski\u00f6ss\u00e4 on muuttuva kuluttajak\u00e4ytt\u00e4ytyminen, tosimaailman riskit ulottuvat kaikkiin liikekumppaneihin. Kenelt\u00e4 ostetaan, kenelle myyd\u00e4\u00e4n? Tapahtuuko tuotanto ilmastoriskeille alttiilla alueella? Toimivatko yritykset, joille myyd\u00e4\u00e4n, riskialttiilla alueella. Liittyyk\u00f6 alihankkijoihin maineriskej\u00e4 tai niiden toimituksiin ilmastoriskej\u00e4?<\/p>\n<p>Yritystoiminnalle ilmastonmuutos luo haasteiden rinnalla my\u00f6s mahdollisuuksia. Toiminnot, jotka perustuvat fossiiliseen energiaan, ovat pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa auringonlaskun aloja. Niill\u00e4 toimivien yritysten selviytymisstrategia on syv\u00e4llinen muutos, josta on hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muualla.<\/p>\n<p>Yritys voi pienent\u00e4\u00e4 hiilijalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n tuotantoprosesseja ja kuljetusratkaisuja tehostamalla, kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, rakentamalla energiatehokkaammin jne. Energiavaihtoehtoja avaa teknologia, joka tekee uusiutuvasta energiasta vuosi vuodelta edullisempaa. V\u00e4h\u00e4hiilisten tuotteiden ja palvelujen kysynn\u00e4n kasvaessa tarvitaan uudenlaista tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoimintaa, innovointia ja tuotesuunnittelua.<\/p>\n<p>Jatkossa yrityksen odotetaan kertovan, kuinka sen hallitus k\u00e4sittelee ilmastoriskej\u00e4 ja -mahdollisuuksia. Miten toimiva johto sitoutetaan? Miten analyysi siirtyy strategiaksi? Miten se ohjaa riskien hallintaa? Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien k\u00e4sittelyn systemaattinen kartoitus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vakavien hinnoitteluvirheiden todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Miksi yritykset suostuisivat uusiin, vapaaehtoisiin velvoitteisiin?<\/p>\n<p>Ne, joissa ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien analyysi toimii, saavat raportoinnista nostetta. Kun peli on avattu, muiden etu on seurata ja noin viiden vuoden kuluessa uuden j\u00e4rjestelm\u00e4n odotetaan tulevan vallitsevaksi.<\/p>\n<p>Raportointij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 piilee vallankumous, vaikka sen kehitt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t ehdota hiiliveroa tai p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoituksia. Vallankumous alkaa p\u00e4\u00e4telm\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 a) ilmaston ja ilmastopolitiikan muutos synnytt\u00e4\u00e4 riskej\u00e4 ja mahdollisuuksia ja b) ne eiv\u00e4t kohdistu samoin kaikkiin yrityksiin. Kun markkinat pystyv\u00e4t arvioimaan mitk\u00e4 yritykset kest\u00e4v\u00e4t muutoksen paremmin ja mitk\u00e4 huonommin, ne nostavat \u201dhyvi\u00e4\u201d ja painavat \u201dhuonoja\u201d. Raha vie maailmaa v\u00e4h\u00e4hiilisemp\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen, sill\u00e4 hyviin yrityksiin sijoitettuna se tuottaa, huonoissa se h\u00e4vi\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka ilmastonmuutoksessa ei ole voittajia, siit\u00e4 voi synty\u00e4 taloudellisia menestystarinoita.<\/p>\n<p>Timo Tyrv\u00e4inen<\/p>\n<h4>Kansalaiset ja ilmastonmuutos<\/h4>\n<p>4.11.2016 Jouni Keronen, Timo Tyrv\u00e4inen<\/p>\n<div id=\"attachment_6899\" style=\"width: 220px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/IMG_1463.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-6899\" loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/IMG_1463-768x1024.jpg\" alt=\"Jouni Keronen\" width=\"210\" height=\"280\" class=\"size-large wp-image-6899\" srcset=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/IMG_1463-768x1024.jpg 768w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/IMG_1463-225x300.jpg 225w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/IMG_1463-100x133.jpg 100w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/IMG_1463-1246x1661.jpg 1246w\" sizes=\"auto, (max-width: 210px) 100vw, 210px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-6899\" class=\"wp-caption-text\">Jouni Keronen<\/p><\/div>\n<p>Pariisin sopimus ei pelastanut maailmaa, mutta se pelasti mahdollisuuden pelastaa maailma. Sopimuksen voimaantulop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on hyv\u00e4 pohtia mit\u00e4 ilmastonmuutos merkitsee kansalaisille.<\/p>\n<p>Ilmastonmuutoksen hinta on korkea. Se n\u00e4kyy tuhoina ja kansakuntien heikentyneen\u00e4 hyvinvointina. Hinta on verrattomasti suurempi kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisen kustannus. Planeettamme pelastamisessa kansalaisten rooli on keskeinen.<\/p>\n<p>Ilmastonmuutoksen ja saastep\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttamat hyvinvointitappiot ovat paljon suuremmat kuin yleisesti ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n. Myrskytuhot, tulvat ja kuivuus n\u00e4kyv\u00e4t uutiskuvissa, mutta huomaamattomaksi on j\u00e4\u00e4nyt se, ett\u00e4 ilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat ovat vuosien virrassa sy\u00f6neet ison loven Kiinan, Ven\u00e4j\u00e4n, Saksan ja monien muiden maiden kokonaistuotantoon. Mit\u00e4 kauemmin kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen annetaan jatkua, sit\u00e4 suuremmiksi menetykset kasautuvat.<\/p>\n<p>Teknologian kehittyess\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitseminen halpenee vuosi vuodelta. Tuulivoimalla tuotetun s\u00e4hk\u00f6n kustannukset ovat puolittuneet vuodesta 2009. Aurinkos\u00e4hk\u00f6n kustannus on laskenut 2008 j\u00e4lkeen 80 prosenttia. Ei ole pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n ep\u00e4ily\u00e4, etteik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 trendi jatku. Puheet uusiutuvien energiamuotojen kalleudesta ovatkin jo mennytt\u00e4 maailmaa. <\/p>\n<div id=\"attachment_6833\" style=\"width: 350px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-6833\" loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-1024x683.jpg\" alt=\"Timo Tyrv\u00e4inen Aktia\" width=\"340\" height=\"227\" class=\"size-large wp-image-6833\" srcset=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-300x200.jpg 300w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-768x512.jpg 768w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-100x67.jpg 100w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-1246x831.jpg 1246w\" sizes=\"auto, (max-width: 340px) 100vw, 340px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-6833\" class=\"wp-caption-text\">Timo Tyrv\u00e4inen<\/p><\/div>Autoteollisuus odottaa, ett\u00e4 kuluttajien siirtyminen s\u00e4hk\u00f6autoihin tapahtuu hyvinkin nopeasti. Mik\u00e4\u00e4n muu ei selit\u00e4 s\u00e4hk\u00f6autojen kehitt\u00e4miseen k\u00e4ytettyj\u00e4 miljardeja. Vauhtia antoi Kiinan t\u00e4ll\u00e4 viikolla tehty julkistus s\u00e4hk\u00f6autojen merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 osuudesta uusien autojen myynnin suhteen.<\/p>\n<p>Satsattaessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, rahaa ei ammuta avaruuteen. Yhden meno on toisen tulo. Kun rahaa suunnataan ilmastonmuutosta hillitseviin ratkaisuihin, toteuttajan tulo j\u00e4\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n kansantaloudessa ja tukee talouskasvua ja ty\u00f6llisyytt\u00e4. Ilmastomuutos avaa valtavat uuden liiketoiminnan mahdollisuudet. Apajille onkin tulossa kilpailijoita pilvin pimein. Jos suomalaiset haluavat p\u00e4rj\u00e4t\u00e4, pit\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 kehityksen k\u00e4rjess\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka maailmantalous kasvoi 2013-2015 yli 10 prosenttia, globaalit p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyneet n\u00e4iden kolmen vuoden aikana. Monet toimijat odottivat, ett\u00e4 ennemmin tai my\u00f6hemmin ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 syntyy. Odotus palkittiin, kun Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 maailman valtiot julistivat suhtautuvansa ilmastonmuutokseen vakavasti. Se oli vahva signaali yrityksille ja sijoittajille. Ensi viikolla Marokossa alkava ilmastokokous keskittyy Pariisin sopimuksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoon. Jo nyt on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 etenemist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vahvistaa ja vauhdittaa.<\/p>\n<p>Jokseenkin kaiken yritystoiminnan loppuasiakas on kansalainen, kuluttaja. Kuluttaja on kukkulan kuningas my\u00f6s ilmastoasioissa. Suomessa arviolta 70 prosenttia kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 liittyy kuluttajien valintoihin. Mit\u00e4 selke\u00e4mmin kansalaiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valinnoillaan, ett\u00e4 he haluavat hidastaa ilmastonmuutosta, sit\u00e4 vahvempi on yritysten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 muuttava vipuvarsi.<\/p>\n<p>Tahto, jonka kansalaiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t paitsi kulutus- my\u00f6s \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4\u00e4n, on se voima, joka pakottaa yritykset ja poliitikot toimimaan. Suomalainen Myrskyvaroitus ry julkisti kehitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kansalaisen ilmastolupauksen runsas vuosi sitten. Nyt YK on ottanut hankkeen siipiens\u00e4 suojaan ja siit\u00e4 suunnitellaan maailmanlaajuista kampanjaa.<\/p>\n<p>Suomi on profiloitunut hyvin kansalaisten ilmastotoimien suhteen. Nostetaan malja sille ja Pariisin sopimukselle &#8211; ja jatketaan ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Timo Tyrv\u00e4inen<br \/>\nPuheenjohtaja, <a href=\"http:\/\/myrskyvaroitus.fi\/\" target=\"_blank\">Myrskyvaroitus-Storm Warning ry<\/a><\/p>\n<p>Jouni Keronen<br \/>\nToiminnanjohtaja, <a href=\"http:\/\/clc.fi\/\" target=\"_blank\">Climate Leadership Council<\/a><\/p>\n<p><em>Timo Tyrv\u00e4inen on Myrskyvaroitus- Storm Warning ry:n puheenjohtaja ja Jouni Keronen Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja. Blogi on julkaistu <a href=\"http:\/\/www.ym.fi\/fi-FI\/Ymparisto\/Ilmasto_ja_ilma\/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen\/Kohti_nollapaastoja__blogi_ilmastonmuutoksesta\/Kansalaiset_ja_ilmastonmuutos\" target=\"_blank\">ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n sivuilla 4.11.2016<\/a><\/em><\/p>\n<h4>PELKOJA JA STRUTSEJA<\/h4>\n<p>Helmikuu 2013 by Auli Kanninen<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Tapio_Kanninen_Book-cover.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Tapio_Kanninen_Book-cover.jpg\" alt=\"Tapio Kanninen book cover\" width=\"222\" height=\"348\" class=\"alignleft size-full wp-image-6845\" srcset=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Tapio_Kanninen_Book-cover.jpg 427w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Tapio_Kanninen_Book-cover-191x300.jpg 191w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Tapio_Kanninen_Book-cover-100x157.jpg 100w\" sizes=\"auto, (max-width: 222px) 100vw, 222px\" \/><\/a> <strong>Auli Kanninen on psykologi, joka asuu Helsingin Arabianrannassa maailmallakin jo kuuluisassa senioriyhteis\u00f6ss\u00e4 \u201cLoppukiri.\u201d   Pikkuveljen Tapio Kannisen julkaistua kirjan \u201cCrisis of Global Sustainability\u201d (Routledge, 2013) h\u00e4n kirjoitti seuraavan kirjanarviointiblogin kirjassa kuvatuista kriiseist\u00e4 ja meriveden uhkaavasta noususta eli asioista, jotka ovat viel\u00e4kin mit\u00e4 ajankohtaisimpia.<\/strong><\/p>\n<p>Olen mieless\u00e4ni pitk\u00e4\u00e4n voivotellut vanhenemista, raihnaantumista ja vanhusten huonoa kohtelua. Kuluneella viikolla on viel\u00e4 suurempi pelko kuristellut kurkkuani. Ongelmat ovatkin isompia, paljon isompia. Uhkana on luonnon, kulttuurin, talouden, v\u00e4est\u00f6n ja sit\u00e4 tiet\u00e4 koko maapallon el\u00e4m\u00e4n romahtaminen nykymuodossaan. Ja viel\u00e4 suhteellisen pian. <\/p>\n<p>-Mit\u00e4s t\u00e4m\u00e4 nyt, mist\u00e4s t\u00e4m\u00e4 huoli? <\/p>\n<p>Olen  yritt\u00e4nyt olla kiltti isosisko ja lukenut pikkuveljeni Tapion  \u2013 h\u00e4nkin jo yli kuusikymppinen \u2013 juuri ilmestynytt\u00e4 kirjaa \u201dCrisis on global sustainability\u201d eli vapaasti k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 \u201dKest\u00e4v\u00e4n kehityksen maailmanlaajuinen kriisi\u201d-  tai kuten itse ehdotin \u201dHukummeko kaikki?\u201d. <\/p>\n<p>-Apua!<\/p>\n<p>En ole mielt\u00e4nyt olleenkaan miss\u00e4 suossa me kaikki olemme \u2013 viimeist\u00e4\u00e4nkin hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4. Aiemmin ajattelin, ett\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 vanhuuteen liittyvi\u00e4 ongelmia lukuun ottamatta ole isoja murheita. Ei ilmaston l\u00e4mpeneminenk\u00e4\u00e4n ehdi tavoittaa muuta kuin leudompien talvien muodossa.<\/p>\n<p>Ilmaston l\u00e4mpeneminen on t\u00e4rkeimpi\u00e4 uhkia maapallon el\u00e4m\u00e4lle. Se aiheuttaa huomattavaa veden pinnan nousua, myrskyj\u00e4, kuivuutta, vesi- ja ruokapulaa sek\u00e4 talouskriisej\u00e4 kaiken seurannaisena. Asia koskee tosi pahasti kaikkia ihmisi\u00e4, jotka ovat huolissaan lastensa ja lastenlastensa puolesta. On jo esitetty, ett\u00e4 sadan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 napaj\u00e4\u00e4tikk\u00f6jen sulamisesta johtuva vedenpinnan nousu hukuttaa puolet Floridasta veden alle jos entinen tyyli \u201dbusiness as usual\u201d jatkuu, ehk\u00e4 jo puolet Helsingist\u00e4kin ui vedess\u00e4. Muitakin uhkia kuin ilmaston l\u00e4mpeneminen on, kuten mineraalien ja \u00f6ljyn loppuminen, energiapula, vesien saastumisen tuomat ilmi\u00f6t, ravinnon riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja v\u00e4est\u00f6n liikakasvu. Monet n\u00e4ist\u00e4 ongelmista ovat jo ovella.<\/p>\n<p>Ennen pelk\u00e4sin pommikoneita, kun n\u00e4in niist\u00e4 joskus unta ja koin sen lamaannuttavan kauhun kun \u00e4\u00e4ni l\u00e4heni. Nyt tajuan, ett\u00e4 tuo kauhu voi tulla todeksi kun joku meille ennen tuntematon py\u00f6rremyrsky tai taifuuni pyyhkii Arabianrannasta katot pois, s\u00e4p\u00e4l\u00f6i heikommin rakennetut talot, heittelee autot mereen ja suistaa kadut veden alle. Johan niit\u00e4 kattoja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 nytkin irtoilee ja metsi\u00e4 kaatuu. Varautuminen ja korjailu k\u00e4yv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kalliiksi, siis eritt\u00e4in kalliiksi. Totta on jo se, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6t sulavat kiihtyv\u00e4\u00e4 vauhtia. Siperian tundra my\u00f6s sulaa ja vapauttaa valtavasti myrkyllist\u00e4 metaania ilmakeh\u00e4\u00e4n, alavia valtameren saaria peittyy jo veden alle ja v\u00e4est\u00f6n poismuutto on uhkaamassa. Suuret, yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kuivuuskaudet koettelevat milloin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, Afrikkaa, Kiinaa tai Pohjois-Koreaa, viimeksi my\u00f6s Yhdysvaltoja. Talouskriisit taitavat tulla v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 toistuviksi. Vesi- ja ruokapula kiusaavat jo nyt monia maita. V\u00e4est\u00f6nkasvukin on l\u00e4hes kontrolloimatonta. Ongelmat tulevat olemaan kuulemma kuin 1- ja 2. maailmansota yhteens\u00e4.<br \/>\n<div id=\"attachment_6843\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Strutsi_CS.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-6843\" loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Strutsi_CS-300x282.png\" alt=\"Strutsi img\" width=\"300\" height=\"282\" class=\"size-medium wp-image-6843\" srcset=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Strutsi_CS-300x282.png 300w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Strutsi_CS-768x723.png 768w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Strutsi_CS-1024x964.png 1024w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Strutsi_CS-100x94.png 100w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/Strutsi_CS.png 1077w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-6843\" class=\"wp-caption-text\">\u201dTosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku\u201d<\/p><\/div> Toimenpiteet, joita tarvittaisiin tilanteen selke\u00e4ksi parantamiseksi, ovat niin ik\u00e4vi\u00e4, ett\u00e4 poliitikot ja talousmiehet lamaantuvat ja painavat pienet, l\u00e4hes aivottomat strutsinp\u00e4\u00e4ns\u00e4  hiekkaan. Heit\u00e4kin pelottaa. Olisi kova kiire tarttua asioihin, mutta ei sit\u00e4 voi tehd\u00e4, kansa suuttuisi. Esimerkiksi lentoliikenne olisi heti kutistettava noin puoleen, mutta viimeksi t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani povattiin TV:n aamuohjelmassa lentoliikenteen kasvavan uskomatonta vauhtia. Vaalit ovat v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 ovella, ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien on luvattava kansalle kaikkea hyv\u00e4\u00e4, jotta uudelleenvalinta varmistuisi. Ei sovi luvata, ett\u00e4 esimerkiksi polttoaineen hinta nousee 10 euroon litralta, autolla ajoa rajoitetaan vain anomuksesta tapahtuvaksi, asuntojen l\u00e4mp\u00f6tila lasketaan talvella 10 asteeseen, maitolitra maksaa 9 euroa ja lentoliikenne rajoitetaan vain h\u00e4t\u00e4lentoihin ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rkeisiin tarkoituksiin. El\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi palata 1800-luvulle. Pentti Linkola nousisi oppeineen arvoon arvaamattomaan. <\/p>\n<p>-No kaikkea! Pelokas strutsi minussakin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 televisiosta saippuasarjan p\u00e4\u00e4lle ja suunnittelee ostoksille l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Olisi kiva uudistaa kotia kev\u00e4\u00e4n kunniaksi. Riitt\u00e4isiv\u00e4tk\u00f6 uudet sohvatyynyt?<\/p>\n<p>Luen edelleen. Suuria kansainv\u00e4lisi\u00e4 kokouksia on pidetty, viimeksi Riossa. Tulokset: julkilausumia eli ei juuri mit\u00e4\u00e4n. Ei aiemmissakaan. Vaikeroidaan ja todetaan ongelmia, mutta kun toimenpiteet vaatisivat rohkeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, yhteisty\u00f6t\u00e4 ja helpon el\u00e4m\u00e4n rajoittamista, mihink\u00e4\u00e4n ei ryhdyt\u00e4. Ei taida kotistrutsillekaan riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lajittelee roskia muka suurena my\u00f6nnytyksen\u00e4 maapallon saastumista vastaan. Oman hiilijalanj\u00e4ljen laskeminen tuntuu h\u00f6lm\u00f6lt\u00e4 leikittelylt\u00e4.<\/p>\n<p>Jatkan lukemista. Pelottaa.<\/p>\n<p>&#8211; Mit\u00e4 tapahtuu kauniille maapallollemme. Meret saastuvat sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4, mutta kyll\u00e4h\u00e4n niit\u00e4 voidaan auttaa. Vastahan oli TV:ss\u00e4 sarja It\u00e4meren pelastamisesta, ja onhan se Musiikkitalon tukikonserttikin. Eih\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilan nousu meill\u00e4 tunnu kuin hyv\u00e4lt\u00e4 kun ilmasto l\u00e4mpenee. Mutta mit\u00e4s kun vesi nousee Arabianrannassa nelj\u00e4 metri\u00e4 tai seitsem\u00e4n? Kalasatama olisi jo aikaa ollut veden alla ja Kauppatori. <\/p>\n<p>-Taidan tarvita my\u00f6s uuden k\u00e4silaukun ja korvakorut kev\u00e4\u00e4ksi. <\/p>\n<p>Alan olla loppupuolella kirjaa. Toimenpide-ehdotukset. Onneksi on niit\u00e4kin. YK:n peruskirjaa olisi muutettava. Pit\u00e4isi pystytt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri maapalloa h\u00e4t\u00e4keskuksia, jotka ker\u00e4isiv\u00e4t tietoa ja joilla olisi poliittista valtaa. Keskukset olisivat yhteydess\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ja New Yorkissa olevan keskustoimiston kanssa. Hiljaiset uhkan merkit rekister\u00f6it\u00e4isiin heti. Suuret maat, kuten USA, Kiina, Intia, Brasilia ja suuri joukko muita suostuisivat neuvottelemaan ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 nopeisiinkin toimenpiteisiin, jotka toki aina vaikeuttaisivat ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Goodbye uusi l\u00e4pp\u00e4ri joka vuosi tai k\u00e4nnykk\u00e4. Energiaa olisi saatava uusin menetelmin, fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 olisi pikimmiten lopetettava, \u00f6ljyn ja tiettyjen mineraalien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vahvasti rajoitettava, tehtaita kiinni \u2013 ja sit\u00e4 rataa.<\/p>\n<p>\u2013 Eih\u00e4n t\u00e4st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tule!<\/p>\n<p>Positiivisempana keinona olisi aivan uudenlaisten keksint\u00f6jen kehittely. Hienosti koulutetut aivot uudenlaiseen luomisty\u00f6h\u00f6n. Nuorten ihmisten luomisvoima ja energia tulevaisuuden kehitt\u00e4miseen pelk\u00e4n tuhlailun sijasta. Vihre\u00e4\u00e4 ja sinist\u00e4 ekonomiaa, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 nyt sitten merkitsev\u00e4tk\u00e4\u00e4n. Ei pelkki\u00e4 vihaisia lintuja ja muita hupipelej\u00e4, vaan nuorisolle maapallon pelastamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 strategiapelej\u00e4, joissa opittaisiin uusia ajattelutapoja ja keksitt\u00e4isiin keinoja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 huolestuttavaa on, ett\u00e4 nuoret, joita t\u00e4m\u00e4 kaikki muutos tulee kipe\u00e4sti koskettamaan, eiv\u00e4t viel\u00e4 ollenkaan ymm\u00e4rr\u00e4 miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n. Meid\u00e4n vanhojen on viel\u00e4 toimittava heid\u00e4n puolestaan.<br \/>\nPelkoni alkaa h\u00e4lvet\u00e4 kun tulee toiminnasta kysymys. Suomeenkin on jo perustettu \u201dHelsinki Sustainability Center\u201d, puheenjohtajana presidentti Tarja Halonen. T\u00e4m\u00e4 keskus, kuten muut vastaavat maailmalla ker\u00e4\u00e4v\u00e4t ja tulkitsevat tietoa oman alueensa kannalta, rekister\u00f6iv\u00e4t heikkoja signaaleja ja tiedottavat n\u00e4ist\u00e4 eteenp\u00e4in kansalaisille, hallinnolle tai liike-el\u00e4m\u00e4lle toimenpiteit\u00e4 varten. Tiedonker\u00e4\u00e4minen on ennakoivaa ja nopeasti reagoivaa. Kansalaisten on itse vaadittava p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kun huomaavat ongelmia. \u201dKyll\u00e4 kansa tiet\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>-Pikkuveljelle on paljon kysymyksi\u00e4. Panen h\u00e4net koville. Mit\u00e4 yksi strutsi voisi tehd\u00e4? Ent\u00e4s lauma vanhoja strutseja?<\/p>\n<p>-J\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n uusi kev\u00e4ttakki!<\/p>\n<h4>ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEN HINTALAPPU PIENENEE<\/h4>\n<p><a href=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-1024x683.jpg\" alt=\"Timo Tyrv\u00e4inen Aktia\" width=\"370\" height=\"247\" class=\"alignleft size-large wp-image-6833\" srcset=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-300x200.jpg 300w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-768x512.jpg 768w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-100x67.jpg 100w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2016\/07\/TT-kuva-aktia_tyrvainen01-1246x831.jpg 1246w\" sizes=\"auto, (max-width: 370px) 100vw, 370px\" \/><\/a><strong>Aktia Pankin Senior Advisor Timo Tyrv\u00e4inen kiinnostui parikymment\u00e4 vuotta sitten ymp\u00e4rist\u00f6asioista saatuaan konferenssiesitelm\u00e4ns\u00e4 kiitokseksi Al Goren kirjan The Unpleasant Truth.<br \/>\n<\/strong><br \/>\nPian sen j\u00e4lkeen OECD:n talouskonferenssissa puhuttiin ilmastomuutoksesta ja sen vaikutuksista sek\u00e4 esitettiin arviot siit\u00e4, kuinka \u201dkallista\u201d ilmastomuutoksen torjuminen on.<\/p>\n<p>Tyrv\u00e4inen kertoo, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitseminen on tullut vuosi vuodelta halvemmaksi.<\/p>\n<p>\u2013 Esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun s\u00e4hk\u00f6n kustannukset ovat supistuneet 50 prosenttia vuodesta 2009, ja aurinkoenergian kustannukset vuodesta 2008 per\u00e4ti 80 prosenttia.<\/p>\n<p>\u2013 Ei ole pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n ep\u00e4ily\u00e4, etteik\u00f6 sama trendi jatkuisi, vakuuttaa Tyrv\u00e4inen.<\/p>\n<p>Kuluttajien mielikuva uusiutuvien energiamuotojen kalleudesta hiilell\u00e4 tuotettuun energiaan verrattuna ei pid\u00e4 en\u00e4\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n<p>Globaalissa mitassa ajateltuna seuraavan 15 vuoden aikana noin miljardi ihmist\u00e4 muuttaa kaupunkeihin, joiden on kyett\u00e4v\u00e4 tuottamaan uusien asukkaiden tarvitsema s\u00e4hk\u00f6. Tyrv\u00e4inen n\u00e4kee todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 tulevina vuosikymmenin\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 kannattavaa rakentaa isoja hiilivoimaloita ja s\u00e4hk\u00f6verkkoja \u2013 ainakaan niiden tarve ei ole samaa luokkaa kuin nyt:<\/p>\n<p>\u2013 Kehittyviss\u00e4 maissa \u2013 Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa \u2013 talo-, kyl\u00e4- ja korttelikohtaiset s\u00e4hk\u00f6ratkaisut tulevat silloin olemaan keskeisess\u00e4 roolissa.<\/p>\n<p><strong>Ilmastonmuutoksen globaaleja vaikutuksia pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Viimeisen kolmen vuoden aikana p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole lis\u00e4\u00e4ntyneet lainkaan, siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 maailmantalous on kasvanut noin kolmen prosentin vauhtia. Muutos menneisiin vuosikymmeniin on radikaali. Samaan aikaan hyvinvointitappiot ovat Tyrv\u00e4isen mukaan osoittautuneet paljon suuremmiksi kuin viel\u00e4 muutama vuosi sitten osattiin edes ajatella.<\/p>\n<p>\u2013 Haittavaikutuksia ja niiden laajuutta on alettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin. Ei ole kysymys vain siit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapahtuu \u201dilmastoh\u00e4iri\u00f6it\u00e4\u201d. Nyt ilmastovaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t kokonaisten kansakuntien tasolla, kertoo Tyrv\u00e4inen.<\/p>\n<p>\u2013 T\u00e4m\u00e4n vuoden alussa kuivuus s\u00f6i Vietnamin BKT:sta nelj\u00e4 prosenttia ja Zimbabwen BKT:sta jopa 12 prosenttia.<\/p>\n<p>Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen satsattua rahaa ei tule n\u00e4hd\u00e4 pelkk\u00e4n\u00e4 menona. Se mit\u00e4 yksi maksaa, on toiselle tulo.<\/p>\n<p>\u2013 Jos rahaa suunnataan ilmastomuutosta hillitsevien ratkaisujen kehitt\u00e4miseen, niiden toteuttaja saa siit\u00e4 tulon, joka j\u00e4\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n kansantaloudessa, valaisee<\/p>\n<p>Tyrv\u00e4inen.<br \/>\n\u2013 Yh\u00e4 useammat yritykset ovat alkaneet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitseminen on mahtava mahdollisuus. N\u00e4ille apajille on kuitenkin tulossa kilpailijoita pilvin pimein. Jos haluaa p\u00e4rj\u00e4t\u00e4, on pysytt\u00e4v\u00e4 koko ajan kehityksen k\u00e4rjess\u00e4, h\u00e4n huomauttaa.<\/p>\n<p>Monet rahastot ja institutionaaliset sijoittajat ovat alkaneet irrottautua hiiliriskisist\u00e4 sijoituskohteista. Kiinnostavaa on Tyrv\u00e4isen mukaan se, ett\u00e4 irrottautuneet sijoittajat eiv\u00e4t ole h\u00e4vinneet rahaa, vaan ovat p\u00e4invastoin voittaneet:<\/p>\n<p>\u2013 Osakeindeksit, joista hiiliriskit on siivottu pois, ovat kehittyneet suotuisammin kuin yleisesti seuratut indeksit.<\/p>\n<p>Yritysten asennemuutoksesta kertoo my\u00f6s Suomeen perustettu Climate Leadership Council \u2013yhdistys, CLC, jonka j\u00e4senyrityksi\u00e4 ovat suomalaiset eri alojen suuryritykset. Niit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 vakava suhtautuminen ilmastonmuutokseen ja sen haasteisiin.<\/p>\n<p>\u2013 Yh\u00e4 useammat yritykset tiedostavat osakkeenomistajien ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 ilmastonmuutokseen ja ilmastopolitiikan kiristymiseen varautuminen pienent\u00e4\u00e4 tulevaisuuden riskej\u00e4, muistuttaa Tyrv\u00e4inen.<\/p>\n<p><em>06-2016 TARJA RANNISTO<\/em><\/p>\n<h4>ILMOJA PITELEE<\/h4>\n<p>26.5.2016 by Hannele Eklund<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/Hannele-Eklund-photo-Coco-Markkula-300x289.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft wp-image-6720\" src=\"http:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/Hannele-Eklund-photo-Coco-Markkula-300x289.jpg\" alt=\"Hannele-Eklund-photo-Coco-Markkula-300x289\" width=\"327\" height=\"315\" srcset=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/Hannele-Eklund-photo-Coco-Markkula-300x289.jpg 300w, https:\/\/globalcrisisnow.org\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/Hannele-Eklund-photo-Coco-Markkula-300x289-100x96.jpg 100w\" sizes=\"auto, (max-width: 327px) 100vw, 327px\" \/><\/a><strong>Hannele Eklund on Myrskyvaroitus ry:n toiminnanjohtaja. H\u00e4n tapasi GCINET:n toiminnanjohtajan Tapio Kannisen kanssa Protect our Winters -liikkeen toiminnanjohtaja Niklas Kaskelan Helsingiss\u00e4 toukokuussa ja t\u00e4m\u00e4 blogi syntyi seurauksena.<\/strong><\/p>\n<p>My\u00f6nn\u00e4n heti k\u00e4ttelyss\u00e4, ett\u00e4 olen huono talvi-ihminen ja siin\u00e4 mieless\u00e4 ihan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n paikkaan syntynyt. Palelevat kintut ja yleinen vilu yhdistettyn\u00e4 liukkauteen ja loputtomiin lumit\u00f6ihin tekev\u00e4t minusta ik\u00e4v\u00e4n ihmisen. En tykk\u00e4\u00e4, enk\u00e4 tule toimeen suksien kanssa. Eik\u00f6 siis kaltaiseni keskieurooppalaiseen talveen haikailevan ihmisen pit\u00e4isi hyppi\u00e4 kuin hein\u00e4sirkan onnellisena l\u00e4mpenev\u00e4st\u00e4 ilmastosta?<\/p>\n<p>Pid\u00e4n my\u00f6s matkustamisesta ja asuinpaikkani edellytt\u00e4\u00e4 auton k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Silloin t\u00e4ll\u00f6in maistuu kunnon pihvi, pimein\u00e4 iltoina poltan kynttil\u00f6it\u00e4 ja panen tulen takkaan. Nopeasti ajatellen n\u00e4ill\u00e4 ansioilla voisi jo saavuttaa mainetta ymp\u00e4rist\u00f6uhkana. Mill\u00e4 ihmeen uskottavuudella t\u00e4llainen syntis\u00e4kki perustelee toimintaansa ilmastonmuutoksen vastaisessa yhdistyksess\u00e4?<\/p>\n<p>Ilmastonmuutoksen hidastaminen yksil\u00f6tasolla on arkisia valintoja, joita voi tehd\u00e4 monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: miksi ravata kaupassa ostamassa tuotteita yksi kerrallaan, sen sijaan ett\u00e4 tekisi hankinnat suunnitellusti ja s\u00e4\u00e4st\u00e4isi bensaa (= rahaa) ja aikaa. Miksi pakata ostokset muovikassiin, kun ostoskassi on paljon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempi? Miksi pakata hedelm\u00e4t ja vihannekset \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4\u00e4n ohueen muovipussiin, jonka suuta ei saa auki muuten kuin kosteiksi nuolaistulla sormenp\u00e4\u00e4ll\u00e4? Ja mist\u00e4 ihmeest\u00e4 on kehittynyt t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kiima panna valmiiksi muoviin pakatut pakasteet n\u00e4ihin samoihin \u00e4rsytt\u00e4viin pusseihin? Listaa ymp\u00e4rist\u00f6n ja oman hyvinvoinnin kannalta fiksuista valinnoista voi jatkaa loputtomiin. Olennaista on ajatella, ekologinen on usein my\u00f6s ekonomista.<\/p>\n<p>Maapallon ilmaston l\u00e4mpeneminen on valtava juttu. Helsingin Sanomissa 30.10.2014 (HS\/A27-28) kerrottiin, kuinka Tanska pelk\u00e4\u00e4 tulvia. Jutussa mainittiin parin viime vuoden aikana tulleista rankkasateista, joita on ollut tavallista enemm\u00e4n. Mik\u00e4li maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila nousee kahdella asteella vuoteen 2100 menness\u00e4, ennustetaan merenpinnan nousevan 0,7 metri\u00e4. Jos t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 merenpinta on noussut kerran 500 vuodessa 1,7 metri\u00e4 normaalin yl\u00e4puolelle, tulevaisuudessa n\u00e4in k\u00e4visi vuosittain useita kertoja. Kaupunkien kadut, metrotunnelit ja kellarit tulvisivat, el\u00e4m\u00e4 olisi jatkuvaa katastrofiin valmistautumista pilviin kohoavine vakuutusmaksuineen.<\/p>\n<p>Kun oma p\u00e4ivitt\u00e4inen mukavuus juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n ei ole v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti uhattuna, on helppo ohittaa uutiset globaaleista ilmastonmuutoskatastrofeista olan kohautuksella. Suosittelen kuitenkin astumaan ep\u00e4mukavuusalueelle ja miettim\u00e4\u00e4n toisenkin kerran: rajut ilmastonmuutoksen aiheuttamat s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t aiheuttavat ongelmia, jotka ennemmin tai my\u00f6hemmin vaikuttavat meid\u00e4n kaikkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutoksesta uutisoitaessa tarvittavien toimenpiteiden mittakaava voi yksitt\u00e4isen pohjoisen kaduntallaajan n\u00e4k\u00f6kulmasta tuntua niin valtavalta, ettei siin\u00e4 muovikassin ostamatta j\u00e4tt\u00e4misell\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n vaikutusta. V\u00e4\u00e4rin, kyll\u00e4 on. Kysymys on joukkovoimasta ja asenteen muutoksesta. Mit\u00e4 useampi meist\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 yhden kasviaterian viikoittaiseen ruokavalioonsa, suosii l\u00e4hiruokaa ja kuluttaa vastuullisesti, sit\u00e4 varmemmin ja nopeammin vaikutamme maapallon tulevaisuuteen ja omaan ja l\u00e4himm\u00e4istemme hyvinvointiin. Ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 mm. kuivuutta jo ennest\u00e4\u00e4n kuivilla alueilla, aiheuttaa tulvia ja muita s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4, joiden vaikutuksille kehitysmaiden asukkaat ovat meit\u00e4 paljon alttiimpia. Mik\u00e4li kehityst\u00e4 ei pys\u00e4ytet\u00e4, ilmastopakolaiset ovat tulevaisuuden uusi avustusta tarvitsevien valtava ryhm\u00e4.<\/p>\n<p>Ilmastonmuutos on ep\u00e4reilu, se kohtelee jo valmiiksi heikoimmilla olevia rajuimmin. Ilmastonmuutos on my\u00f6s kallis, s\u00e4\u00e4n aiheuttamien tuhojen korjaamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n varoja my\u00f6s rikkaissa l\u00e4ntisiss\u00e4 maissa vuosi vuodelta enemm\u00e4n. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 poliittisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla ja rikkaiden teollisuusmaiden tekemill\u00e4 suurilla valinnoilla saadaan nopeimmin n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 tulosta. Vastuutaan ei kuitenkaan meist\u00e4 kukaan saa yksil\u00f6tasollakaan paeta. Suomen hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 kotitalouksien osuus on l\u00e4hes 70 %. Sen lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suomalaisten henkil\u00f6kohtainen jalanj\u00e4lki on yksi maailman suurimmista, jopa viisinkertainen vaikkapa kiinalaisiin n\u00e4hden.<\/p>\n<p>Mieti, mik\u00e4 on kivempaa: ett\u00e4 Tanskassa viljell\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n viini\u00e4 ja meill\u00e4 ei hiihd\u00e4 minun lis\u00e4kseni muutkaan, vai puhdas ilma, normaalit vuodenaikoja noudattavat kelit ja ihmiskunnan parempi tulevaisuus terveess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4? Tee Ilmastolupaus (<a href=\"http:\/\/www.ilmastolupaus.fi\" target=\"_blank\">www.ilmastolupaus.fi<\/a>) ja katso, mit\u00e4 j\u00e4lkeesi j\u00e4t\u00e4t. L\u00e4mp\u00f6iset sukat, nastat talvikenkien pohjissa ja torstain hernesoppa lihattomana. Siin\u00e4 se \u2013 helppo valinta!<\/p>\n<div class=\"fcbkbttn_buttons_block\" id=\"fcbkbttn_left\"><div class=\"fcbkbttn_like \"><div class=\"fb-like fb-like-standard\" data-href=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/ilmastonmuutosblogi\/\" data-colorscheme=\"light\" data-layout=\"standard\" data-action=\"like\"  data-width=\"450px\" data-size=\"small\"><\/div><\/div><div class=\"fb-share-button  \" data-href=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/ilmastonmuutosblogi\/\" data-type=\"button_count\" data-size=\"small\"><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ihanaa joulua \u2013 kohtuudella! by Sari Siitonen 18.12.2018 Sari Siitosella on yli 20 vuoden kokemus energia-alalta. Sari on ty\u00f6skennellyt aiemmin Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitossa (EK), Gasumilla ja P\u00f6yryll\u00e4. Koulutukseltaan Sari on Tekniikan tohtori Aalto-yliopistosta ja Executive MBA Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kauppakorkeakoulusta. Joulu on ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden aikaa: ruokap\u00f6yd\u00e4t notkuvat herkuista ja kuustenaluset t\u00e4yttyv\u00e4t lahjak\u00e4\u00e4r\u00f6ist\u00e4. On mukavaa tavata yst\u00e4vi\u00e4 ja sukulaisia ja rauhoittua hetkeksi ennen uuden vuoden mukanaan tuomia kiireit\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 viikolla tehd\u00e4\u00e4n paljon hankintoja: ostetaan kynttil\u00f6it\u00e4, ruokaa ja lahjoja. Jokaisen hankinnan yhteydess\u00e4 teemme erilaisia valintoja. Usein mietimme, mik\u00e4 ilahduttaisi lahjan saajaa ja paljonko rahaa olemme joulun viettoon valmiita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta voisimmeko t\u00e4n\u00e4 jouluna uhrata my\u00f6s &#8230; <\/p>\n<div><a href=\"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/ilmastonmuutosblogi\/\" class=\"more-link\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"nf_dc_page":"","footnotes":""},"class_list":["post-6773","page","type-page","status-publish","hentry","no-post-thumbnail"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6773","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6773"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6773\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7195,"href":"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6773\/revisions\/7195"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/globalcrisisnow.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6773"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}